Artikkelit

Talous jatkaa kohentumistaan ja työllisyys on kasvussa, ja joillain aloilla tuskaillaan työvoimapulan vuoksi. Valtakunnallinen etätyösuositus on päättymässä, ja työntekijät pääsevät siirtymään takaisin toimistoille. Yrityksissä mietitään nyt kuumeisesti tulevaisuuden työskentelymuotoja. Siinä missä osa yrityksistä teki siirtojaan kohti uutta toimitilastrategiaa jo koronapandemian aikana, enemmistö käyttäjäyrityksistä näyttää lykänneen päätöksentekoa pandemian jälkeiseen ajankohtaan. Kun tähän mennessä toimistomarkkinoilla kysyntä on keskittynyt pienempiin tiloihin, laajemman kokoluokan toimitilojen kysynnässä nähdään nousua, suurempien käyttäjäyrityksien aktivoituessa. Toimistojen vuokramarkkinoista odotetaankin aktiivista loppuvuonna, kun osittain patoutunut toimistotarve lähtee vihdoin purkaantumaan.

Kulunut vuosi toimistovuokramarkkinassa on ollut melko vakaa, mutta nyt liikehdintää näkyy edellisvuoteen verrattuna enemmän. Pääkaupunkiseudulla merkittävimpien toimistoalueiden vajaakäyttöaste on vuoden 2021 toisella kvartaalilla pysynyt 12,8 % tasolla. Pasilassa on pääkaupunkiseudun pienin vajaakäyttöaste, 5,4 %, ja Pitäjänmäessä korkein, 22,9 %. Hakaniemessä ja Keilaniemessä vajaakäyttöaste on alle 8,0 % samalla kun se on CBD-alueella 11,4 %. (lähde: Helsinki Research Forum).

Keskustelu hybridityöskentelymallin ympärillä käy kiivaana

Jo ennen koronakriisiä monet työntekijät ovat toivoneet enemmän joustavuutta ja vapautta oman työn organisointiin. Etätyöskenteleminen ei sinällään ole uusi ilmiö, mutta koronakriisin myötä se tuli usealle toimistotyöntekijälle tutuksi. Monet yritykset ovat vastustaneet etätyöskentelyä ennen koronaa, sillä huolenaiheena on ollut se, kärsiikö työn tuottavuus ja henkilöstön sitoutuminen. Koronakriisin pakottaessa toimistotyöntekijät etätyöhön on kuitenkin huomattu, että kotona työskentely on nostanut työn tehokkuutta sekä tuottavuutta. Monet yritykset ovat olleet iloisesti yllättyneitä siitä, kuinka nopeasti ja tehokkaasti työntekijät ovat ottaneet käyttöön uusia digitaalisia alustoja ja teknologioita. Voidaankin varmaan olla samaa mieltä siitä, että etätyö on tullut jäädäkseen. Kysymykseksi jääneekin vain, kuinka monena päivänä viikossa.

Hybridityömalli, jossa töitä tehdään ajoittain etänä ja ajoittain fyysisesti toimistolla, on nyt kuuma peruna monessa yrityksessä. Hybridityöskentelymalli voi tuoda lisää tehokkuutta ja työn tuottavuuden kasvua, mutta myös haasteita, kuten yhteisöllisyyden ylläpitämiseen liittyvät haasteet tai etätyöskentelyyn liittyvät terveydelliset uhkatekijät. Hybridityöskentelymallin menestys tuleekin hyvin pitkälle riippumaan siitä, miten työmalli toteutetaan ja kuinka hyvin organisaatio on valmistautunut tähän muutokseen. Vaikka useita työtehtäviä voidaan hoitaa hyvin toimiston ulkopuolella, hyvin toimivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä.

Trendeissä korostuu muun muassa yhteisöllisyys, joustavuus & hyvinvointi

Hybridityöskentelyn lisäksi toimistotilohin liittyviä trendejä ovat yhteisöllisyys, joustavuus, hyvinvointi ja terveys.

Toimistotilojen viihtyvyyteen ja toimivuuteen ollaan valmiita satsaamaan entistä enemmän ja toimistojen rooli tulee muuttamaan muotoaan. Työntekijäkokemuksen merkitys korostuu ja tulevaisuudessa toimisto ei ole enää pelkkä tila, jonne yksilöt tulevat suorittamaan työtehtävänsä, vaan toimisto tullaan näkemään enenevissä määrin kohtaamispaikkana, johon kannattaa investoida. Tulevaisuuden toimistolle tullaan kokoontumaan yhdessä ja se tulee toimimaan tärkeänä tilana vuorovaikutukselle, yhteistyölle, innovoinnille sekä tiedon jakamiselle. Sillä on erityinen merkityksensä kulttuurin rakentamisessa ja se tulee säilymään keskeisenä kilpailutekijänä henkilöstön rekrytoinnissa ja säilyttämisessä.

Joustavuus trendinä korostuu niin toimistotilaratkaisuissa kuin vuokrasopimuksissakin, mutta myös työntekijöiden vapaudenvalinnasta työskennellä missä he haluavat. Toimitilaratkaisuissa joustavuutta tuovat esimerkiksi co-working-tilat ja palveluntarjoajia onkin jo useampi Suomen markkinoilla. Vuokrasopimuksissa joustavuutta haetaan pääsääntöisesti lyhyemmällä sitoutumisajalla (lyhyet, alle 3- vuoden sopimukset) tai muiden sopimusehtojen kautta, kuten mahdollisuudella päättää sopimus aiemmin. Aikaisemmin käyttäjäyritykset eivät välttämättä ole olleet valmiita maksamaan joustavuuden vaikutuksesta, mutta vaikuttaisi siltä, että koronakriisin jälkeen käyttäjäyritysten asenne on muuttumaan päin.

Koronaepidemia on korostanut toimistorakennuksien roolia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kiinteistön toivotaan tarjoavan erilaisia hyvinvointipalveluita ja toimistotilalta vaaditaan muun muassa hyvää ergonomiaa, ilmastointia ja valaistusta tukemaan työskentelyä.

Käyttäjäyritysten vaatimukset toimistotiloilta

Aiemmin mainittujen trendien lisäksi toimistotilojen valinnassa korostuu entistä enemmän kehittynyt teknologia, sekä vastuullisuus ja ympäristötekijät. Digitalisoitunut tapa tehdä töitä asettaa uudenlaisia vaatimuksia työympäristölle samalla, kun teknologia mahdollistaa työn teon tehokkaammin ja työskentelyn joustavammin. Käyttäjäyritysten keskuudessa myös vaatimukset toimistokiinteistöjen vastuullisuudelle ja pienemmille ympäristökuormituksille ovat korostuneet. Vastuullisuudesta saattaa tulla tulevaisuudessa uusi kilpailuvaltti toimitiloja valittaessa.

Käyttäjäyrityksiä kiinnostavat modernit toimistotilat hyvien liikenneyhteyksien ääreltä. Tämä entisestään korostunut pääpaino modernit tilatarpeet täyttäville toimistotiloille hyvien liikenneyhteyksien ääreltä näkyy toimistomarkkinoilla esimerkiksi siten, että uutta tuotantoa suunnitellaan ja sitä valmistuu huippusijainneille, samalla kun heikompien sijaintien ja huonompilaatuisten kohteiden vajaakäyttöasteet nousevat.

Pohjaratkaisuissa tullaan varmasti näkemään erilaisia variaatioita, mutta nähtävissä on, että toimistolla kaivataan pieniä vetäytymistiloja, neuvottelutiloja tai puhelinkoppeja esimerkiksi yleistyneitä videoneuvotteluita varten tai keskittymistä vaativaa työskentelyä tukemaan.

Jäämme mielenkiinnolla seurailemaan kuinka toimistomarkkina kehittyy vastaamaan käyttäjäyritysten muovautuneita tarpeita ja minkälaisia uusia innovaatioita vielä syntyy.

Teresia Poola
Colliers Finland Oy

(Julkaistu lehdessä Toimitilat.fi 6/2021)