Artikkelit

Valtionvarainministeriö ennustaa Suomen BKT:n kasvavan lähes 3 % ja että yksityinen kulutus jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Samoin ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tulevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus pysyy vahvana. Mielenkiintoista on miten positiiviset kasvunäkymät heijastuvat kiinteistömarkkinoihimme. Taustalla on kuitenkin data positiivisista näkemyksistä.

Makrotalouden muuttujista ehdottomasti toimistomarkkinoita kiinnostavin elementti on työllisyys ja varsinkin toimistotyöllisyys. Työllisyyden määrällä on luonnollisesti vaikutuksia lähes suoraan vuokrien kehitykseen ja vajaakäyttöasteisiin toimistojen kysynnän kautta. Yhdessä toimistotilojen käytön tehokkuuden kanssa nämä muuttujat luovat perustan sijoittajien kassavirralle. Tästä syystä kiinteistösijoittajat ovat kiinnostuneita makrotaloudellisista luvuista, vaikka enemmän sijoituspäätöksissä painaa kohteen yksittäiset lokaalit tiedot, kuten esimerkiksi kohteen sijainti, vuokrasopimusten pituus tai vaikka rakennusvuosi yms. Jokainen kohde on ainutlaatuinen.

Toimistojamme täyttävät enemmän ja enemmän mm. digiosaajat. Atomicon ja Slushin raportin mukaan pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä 30 000 koodaria tai ammattikehittäjää. Ammattikehittäjällä tarkoitetaan täyspäiväisesti ohjelmistokehityksessä työskentelevää henkilöä.

Teknologiateollisuuden mukaan 9 000 digiosaajaa saisi työpaikan välittömästi. Tiloihin mahtuu kyllä, koska toimistoja käytetään koko ajan tehokkaammin. Toimistojen käyttäminen on muuttunut ja on muuttumassa edelleen. Osittain tästä syystä yritykset suosivat enemmän joustavia uusia tiloja, kuin vanhempia tiloja. Digiosaajille sopiva toimisto oikealla sijainnilla kiinnostaa varmasti sijoittajia, koska vuokralaisriski minimoituisi. Tällaisten mahdollisuuksien löytämiseksi tarvittaisiin tietoa digiosaajien preferensseistä sekä toimistokohteista.

Tietoa on valtavasti ja siihen on helpompi päästä käsiksi. IBM:n arvion mukaan päivässä syntyy 2.5 kvintiljoonaa bittiä dataa ja McKinsey Global Institute ennustaa, että informaatiovirrat kasvavat 9-kertaisiksi seuraavan 5 vuoden aikana. Niin sanottu Big Data on täällä ja nyt pitää miettiä miten sitä voidaan hyödyntää kiinteistömarkkinoilla. Tiedon määrällä ja jakamisella on ollut ainakin vaikutusta ulkomaalaisten sijoittajien määrään Suomessa. Esimerkiksi tänä vuonna ulkomaalaisten sijoittajien määrä meidän kiinteistömarkkinoillamme nousee ennätyskorkealla ja uskon, että kyseiset sijoittajat sekä rahoittajat ovat halunneet kuulla Suomesta kaikenlaista. Toinen näkökulma tiedon hyödyntämiselle on tarkempien sijoituspäätösten tekeminen datan avulla. Esimerkiksi tarkemmat alueelliset ennusteet vaikka työllisyystilanteesta tai mikrotason arvonlisäyksistä yms. voivat auttaa tekemään parempia päätöksiä sijoituksista.

Tärkein tiedon aiheuttama sivutuote on optimismi. Makrotaloudessa ennustetaan BKT muutoksista korkojen muutoksiin. Kiinteistömarkkinoilla ennustetaan tunnuslukuja vuokrista vajaakäyttöön. Jokainen näistä ennusteista on sidoksissa jollain tasolla toisiinsa ja ennusteisiin vaikuttavat sijoittajien optimismi tulevaisuudesta. Suomen positiiviset talousluvut kasvattavat tuota optimismia ennestään, mikä on hyvä meille. Ekonomisti Robert Shiller on sanonut, että talous pysähtyy, koska ihmiset pelkäävät tulevaisuutta. Nyt tulevaisuus näyttää hyvältä.

Olli-Pekka Mustonen
Tutkimusjohtaja
CBRE Finland

(Julkaistu lehdessä Vapaat Toimitilat 7/2017)