Artikkelit

Kaupunkikeskustojen viihtyvyys perustuu paljolti kivijalkaliikkeisiin, pieniin putiikkeihin, kahviloihin ja toimistoihin. Kaupunkisuunnittelulautakunnat yleisesti kaikissa kaupungeissa edellyttävät, että keskustojen asuinkerrostaloihin rakennetaan kivijalkaliikkeitä. Liikkeet ovat yritysten toimitiloja ja ne poikkeavat kauppakeskuksista ja liikerakennuksista ainoastaan siinä, että niihin pääsee suoraan kadulta ja niiden yläpuolella on asuntoja.

Yleisesti rakennusliikkeet eivät haluaisi liiketiloja rakentaa, koska ne huonontavat rakennusliikkeen saamaa katetta ja ovat vaikeasti myytäviä. Jos kuitenkin miettii kaupunkia, jossa alimmassa kerroksessa olisi parkkihallin sisäänkäynti ja ulko-ovi kiviseinässä, minkä näköisiä kaupungit olisivat? Olisiko kyse enää kaupungista ja muodostuisiko kaduille kaupungit tekevää katuvilinää?

Rakennusliikkeissä toiminta on jaettu toimitilarakentamiseen ja asuinrakentamiseen ja näissä on täysin eri organisaatiot. Asuintalot rakennetaan yleensä RS-systeemillä ja asuntomyynti hoitaa myös näiden asuinkiinteistöjen kivijalassa sijaitsevien toimitilojen välityksen yhdessä RS-pankin kiinteistönvälityksen kanssa. Liiketilat ovat usein erittäin kalliita ja tyhjän liiketilan ostajia on harvassa. Yleensä liiketilat vuokrataan ja omistajat ovat sijoittajia.

Liiketilat siis rakennetaan pakosta, mutta mahdollista käyttäjää ei juurikaan mietitä liiketilaa rakennettaessa. Tilat ovat yleensä mahdollisimman halvalla tehtyjä, jotka täyttävät liiketilalle asetetut vähimmäiskriteerit, mutta eipä juuri muuta. Kauppakeskuksissa taas, kun asiaa hoitaa rakennusliikkeen toimitilapuoli, tiloihin ryhdytään heti hakemaan vuokralaista ja tiloja rakennetaan vuokralaisten toivomusten mukaan. Kun talo on täynnä vuokralaisia, se yleensä myydään eteenpäin, jollei ole jo myyty etukäteen.

Katutason liiketilojen osuus asuntorakentamisessa on varmasti pieni eikä tilojen myynnillä ilmeisesti ole juurikaan merkitystä rakennusliikkeen tulokselle, mutta kaupunkikuvallisesti on surullista, kun uudet liiketilat ammottavat vuosikausia tyhjinä omistajaa etsien. Olen kovasti ihmetellyt tätä menettelyä, eikö toimitilapuoli voisi heti ottaa katutason liiketiloja välitykseensä ja ryhtyä etsimään niihin vuokralaisia. Sijoittajia vuokrattuihin tiloihin on yleensä helppo löytää. Tilat tehtäisiin vuokralaisille sopivaksi ja katutaso täyttyisi yhdessä asuntojen kanssa.

Olen myös miettinyt, että voisiko joskus laskea sellaistakin vaihtoehtoa, että katutason liiketilojen rakennuskustannus jyvitettäisiin asunnoille ja liiketilat jäisivät entisaikojen tapaan taloyhtiön omistukseen. Vuokraamalla näitä liiketiloja, taloyhtiössä asuminen olisi edullisempaa, kun liiketiloista saisi vuokratuloa.

Nykyisin onneksi katutason liiketilojen vastikeperustetta ei enää koroteta entiseen malliin 1,5 tai jopa kaksinkertaiseksi. On ymmärretty, että korotettu vastike esimerkiksi taloyhtiöiden remonteissa saattaa muuttua kohtalokkaaksi liiketilan omistajille. Koska vanhoihin vastikkeisiin ei pysty puuttumaan taloyhtiöissä, pitäisikin säätää laki osakkeenomistajien yhdenmukaisesta kohtelusta vastikkeiden osalta, jolloin asuin- ja liiketilojen vastikkeiden tulisi olla yhtä suuria. Tämä helpottaisi myös tilojen vuokrausta edelleen. Mikään ei niin pilaa asuintalon ulkonäköä kaupunkikeskustassa kuin tyhjät pölyiset ikkunat välitysfirman Vuokrataan -lapun kanssa.

Päivi Kuitunen
Toimitilavälittäjä, LKV
TILANA LKV

(Julkaistu lehdessä Vapaat Toimitilat 2/2018)