Artikkelit

Taukohuone, erikoiskahvikone ja ergonomiset sähköpöydät satulatuoleineen ovat nykypäivää suurimalla osalla työpaikoista. Harvassa ovat kuitenkin ne työympäristöt, joista löytyisi esimerkiksi stressitasoja laskeva rentoutumishuone, kaikkia aisteja stimuloiva spa-osasto, high-tech kuntosali, terveellistä lähiruokaa tarjoava työpaikkaravintola tai tilakohtaisesti säädeltävä valaistus. Puhumattakaan itseohjautuvista tiloista, jotka mittaavat työntekijöiden fiiliksiä, oppivat mittaustuloksista ja säätelevät itse itseään. Muutaman vuoden päästä edellä kuvatut uutuudet tulevat kuitenkin olemaan arkipäivää toimistoissa.

Hyvinvointi, wellness, on yksi viime vuosien suurimmista globaaleista megatrendeistä. Wellness on ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävä ajatusmaailma, joka ottaa huomioon sekä mielen että kehon. Koska työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt työelämän murroksen ja teknologian kehittymisen myötä, työ on uinut kotiin ja vapaa-ajalle. Luontevana jatkumona vapaa-aikaa leimaava wellness-ajattelu ui nyt vuorostaan työpaikoille. Työympäristöiltä odotetaan jatkossa yhä holistisempaa ja vahvempaa roolia työntekijöiden monipuolisen hyvinvoinnin mahdollistajana – erityisesti nyt, kun työurat pitenevät ja eläkeiät nousevat.

Töihin tullaan viihtymään

”Työympäristön pitää olla kutsuva paikka, jossa viihdytään ja jonne halutaan tulla. Toimistot luovat kohtaamisia ja kanssakäymistä työntekijöiden välille ja tukevat tehokasta sisäistä tiedonkulkua. Joustotyö puolestaan mahdollistaa sen, että työntekijä voi hakeutua itselleen parhaiten sopivaan paikkaan tekemään töitä, ja monet työskentelevät kotoa tai kahvilasta käsin muun muassa sen vuoksi, että ne tarjoavat viihtyisyyttä, inspiraatiota ja erilaista mukavuutta toimistoihin nähden. Työympäristön tulisi siis pystyä kilpailemaan näissä mukavuus ja viihtyisyys -aspekteissa ja tarjoamaan puitteet, jotka lisäävät sekä työtehoa että työssäviihtyvyyttä ja mahdollistavat työntekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen”, toteaa Tommi Ruohonen kiinteistöalan asiantuntijapalveluita tarjoavan CBREn työympäristömuutoksiin erikoistuneesta Workplace Consulting -tiimistä.

Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

Viihtyisä ja hyvinvointia tukeva työympäristö toimii hyvänä houkuttimena rekrymarkkinoilla, missä asiantuntijoista käydään kovaa kilpailua. Houkuttelevuus ja ulkokuori eivät kuitenkaan ole ainoat asiat, miksi työympäristön kokonaisvaltaiseen viihtyisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Tutkimuksien mukaan hyvinvointia tukeva työympäristö nostaa työtehoa sekä työssäjaksamista. ”Wellness-ajattelu on pohjimmiltaan ennaltaehkäisyä: toimitilat rakennetaan tukemaan työntekijän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työssäjaksamista, jotta esimerkiksi sairaspoissaolot minimoitaisiin. Wellness-tilat eivät kuitenkaan pelkästään tyydy passiiviseen rooliin vaan ohjaavat aktiivisesti kohti hyvinvoinnin kannalta parempia valintoja. Tästä esimerkkinä vaikkapa kuntosali kiinteistössä tai terveellistä lähiruokaa tarjoava lounasravintola. Tutkimusten mukaan wellness-konseptin mukainen työympäristö nostaa myös työtehoa: esimerkiksi taiteen ja luonnon elementtien läsnäolon on osoitettu laskevan stressitasoja ja parantavan oppimiskykyä ja muistikapasiteettia”, CBREn Niko Penttinen, Senior Director, Advisory & Transaction Services, kertoo.

Tilaoptimoinnista käyttäjäkokemukseen

Yksi olennaisimmista muutoksista tulevaisuuden työympäristöissä on personoinnin, käyttäjäkokemuksen ja elämyksellisyyden painottaminen. ” Modernit kiinteistöt tarjoavat jo nyt käyttäjilleen laadukkaita sisäolosuhteita mm. ohjattavan ilmastoinnin ja valaistuksen muodossa. Mutta wellness-ajattelu korostaa yksilön valintaa ja sitä, että ilmastointia tai valaistusta voi säädellä nopeasti ja tilakohtaisesti omien tuntemuksien mukaan. Älyteknologian kehittymisen ja yleistymisen myötä tullaan myös pisteeseen, jossa tila osaa lukea käyttäjää itse ja säätää olosuhteet optimaalisiksi esimerkiksi pulssia ja stressitasoja lukemalla. Pitää myös muistaa, että hyvinvointi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Liikuntasetelit tai lounasetu ovat hyvinvointia tukevia etuja vain, jos yksilö ne sellaisiksi kokee. Wellness-ajattelussa työympäristö tarjoaa paljon laajemman spektrin hyvinvointia tukevia asioita kuin mihin perinteisesti olemme tottuneet tyytymään” Ruohonen kommentoi.

Tämän päivän trendi, huomisen normi

”On varsin selvää, että tiedon lisääntymisen myötä ihmisten vaatimustaso työympäristön suhteen on noussut, kun vertaa vaikkapa viisi tai kymmenen vuotta taaksepäin. Samalla tavalla wellness-ajattelu tulee olemaan tulevaisuudessa peruskauraa ja jo nyt toimitiloille on olemassa tietyt vaatimukset, jotta voidaan puhua houkuttelevuudesta ja kilpailuvaltista rekrymarkkinoilla. Kuitenkin varsin harva yritys Suomessa on vielä omaksunut wellness-ajattelua kokonaisvaltaisesti ja nyt onkin mitä loistavin hetki erottua edukseen ja olla edelläkävijä. CBREn vuosittain tekemä käyttäjäyrityksille suunnattu kyselytutkimus EMEA Occupier Surveyn mukaan 80 % vastaajista on jo tai on suunnitelmissa implementoida wellness-ohjelma yritykseensä. Wellness onkin kiinteistöalalla tämän hetken hot topic”, Penttinen sanoo.

WELL-sertifikaatti

Mikä sitten erottaa wellness-työympäristön ihan vaan kivasta työympäristöstä? ”Wellness on kokonaisvaltaisempi ja aidosti terveyttä ja hyvinvointia korostavampi kuin vain nykyaikainen ja ”ihan kiva” työympäristö. Kokemuksellisuuden ja elämyksellisyyden mittaaminen on tyypillisesti hankalaa, koska se nojaa niin vahvasti yksilön omiin tuntemuksiin ja tunteisiin. Sertifikaatit ovat yksi tapa todentaa asioita. Kiinteistöalalla jo vakiintuneiden LEED ja BREEAM -ympäristösertifikaattien rinnalle on noussut WELL-sertifikaatti. Jotta kiinteistölle voitaisiin myöntää WELL-sertifikaatti tulee tietyn perustason olla kunnossa rakennusteknisessä mielessä. Tämän päälle rakentuu ihmisen terveyttä tukevia ja edistäviä työympäristöominaisuuksia kuten terveellistä ruokailua, liikuntaa, mukavuutta sekä henkistä hyvinvointia tukevat ja edistävät kategoriat. WELL-sertifikaatin lisäksi on toki myös tärkeää seurata työntekijöiden palautetta sekä perinteisiä HR-mittareita: kuinka helppoa on rekrytoida uutta väkeä, mikä on vaihtuvuus ja kuinka paljon sairauspoissaoloja on“, Carl-Mikael Sågbom, CBREn työympäristö- ja wellness-asiantuntija kommentoi.

MeExperiencestä WeExperienceen

Vaikka wellness korostaakin yksilön valinnan vapautta ja tietynlaista yksilökeskeisyyttä, on wellness-työympäristö ennen kaikkea yhteisöllisyyden ja yhteistyön mahdollistaja. ”Wellness-työympäristö mahdollistaa sen, että yksilöt ja persoonallisuudet otetaan huomioon ja samalla annetaan kaikkien kukkien kukkia. Jotta työntekijä viihtyy työssään ja pystyy antamaan parhaan mahdollisen panoksensa, tulee olosuhteiden tukea erilaisia tarpeita. Digitalisaation myötä face2face -kohtaamisten ja sosiaalisen kanssakäymisen merkitys korostuu, kun niistä tulee yhä harvinaisempaa herkkua. Wellness-toimistolla yksilöille suodaan vapautta ja liikkumatilaa, mutta samanaikaisesti mahdollistetaan synergian syntyminen, kun toimitilat saattavat yhteen tyytyväiset ja hyvinvoivat työntekijät. Wellness ei ole muotivillitys, vaan täällä jäädäkseen. Yritysten ja kiinteistöjen omistajien kannattaa olla nyt hereillä, kun viimeinen kuulutus lähtevän junan kyytiin kajahtaa”, Sågbom sanoo.

Kysymys kuuluukin: Wellness tulee – oletko valmis?

Miia Mäkinen
CBRE Finland Oy

(Julkaistu lehdessä Vapaat Toimitilat 5B/2018)