Artikkelit

Miksi roteva mies hikoilee, kun hento nainen hytisee sisälläkin? Etenkin toimistoissa lämpötila on usein säädetty naista lihaksikkaamman miehen lämpöaistimuksen mukaisesti, joten ei ihme, että nainen palelee. VTT:n kehittämä ainutlaatuinen IoT-ratkaisu säätää huoneistojen lämpötilan automaattisesti mahdollisimman ihanteelliseksi tilassa oleville heidän lämpöaistimuksensa perusteella. Ratkaisu soveltuu erityisesti toimistoihin, sairaaloihin, hotelleihin ja vanhainkoteihin, joissa tarvitaan yksilöllisiä olosuhteita.

”Länsimaiden ihmiset viettävät päivässä yli 90 % sisätiloissa. Lämpöviihtyvyys vaikuttaa myös työtehoon huomattavasti. Jos kiinteistön sisälämpötilaa säädetään 1–3 astetta, työn tuottavuus paranee 4–7 %. Ja jos sisäolosuhteet ovat hyvät, kiinteistön arvo ja käyttöaste voivat viimeaikaisten selvitysten mukaan nousta 10 %:lla”, toteaa johtava tutkija Pekka Tuomaala VTT:ltä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT käyttää esineiden internetiin perustuvassa IoT-ratkaisussaan painettuja ja tavanomaisia sensoreita, joiden tieto voidaan siirtää painetuilla johtimilla rakenteissa pitkiäkin matkoja tiedonsiirtoyksikköön, joka puolestaan välittää tiedot langattomasti pilvipalveluun. Pilvipalvelussa VTT:n kehittämä ihmisen kehonkoostumukseen, vaatetukseen ja aktiivisuustasoon perustuva lämpömalli, Human Thermal Model (HTM), laskee optimaaliset säädöt rakennusautomaatiojärjestelmälle. Lämpömallin tarvitsemat, yksilöllisesti määritetyt tunnistustiedot syötetään ennalta järjestelmään.

”Anturit mittaavat säädettävän tilan lämpötilaa, sisäilman suhteellista kosteutta ja ihmisen läsnäoloa ja lähettävät internetin kautta tiedon pilveen, josta VTT:n lämpömalli laskee huonelämpötilan asetusarvon kiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmään liitetylle huonesäätimelle. Tämän perusteella lämmitysjärjestelmä lisää tai vähentää tilan lämmitystä tai jäähdytystä”, erikoistutkija Kalevi Piira selostaa.

Erot ihmisten välillä voivat olla jopa 5 astetta. Tähän vaikuttavat yksilön lihaksikkuus, rasvaprosentti, paino, ikä, vaatetus ja aktiivisuustila. Jos henkilöillä on sama aktiivisuustaso ja vaatetus, niin ero esimerkiksi lihaksikkaan miehen ja iäkkään vanhuksen välillä on peräti 6 astetta.

Myös kiinteistön energiakustannukset pienenevät

Tarpeen mukainen lämpöolosuhteiden säätö toisi ensisijaisesti hyötyä viihtyvyyden ja työtehon paranemisen kautta, mutta myös energiansäästönä, kun talvella lämmitetään ja kesällä jäähdytetään vain niitä tiloja, joissa on käyttäjiä.

Talotekniikan osalta huonekohtainen ilmanvaihtolämmitys on nopea reagoimaan haluttuihin muutoksiin, mutta lämpötila voidaan säätää yksilöllisen tarpeen perusteella myös jo etukäteen valmiiksi, ennen kuin ihminen tulee huoneeseen.

VTT on samassa yhteydessä testannut langattomia kosteusantureita, joita voidaan käyttää esimerkiksi rakennusten kunnon monitoroinnissa tai muissa sovelluksissa, kuten huonekasvien tilan seurannassa.

Järjestelmää on testattu VTT:llä ja nyt haetaan yhteistyökumppaneita IoT-ratkaisun kaupallistamiseksi. Ratkaisusta hyötyvät esimerkiksi kiinteistösektori, painettuun elektroniikkaan ja IoT:hen perustuvat antureita kehittävät ja hyödyntävät yritykset sekä pilvipalvelusovelluksia tarjoavat ja kehittävät yritykset.

Cision tiedotepalvelu

(Julkaistu lehdessä Vapaat Toimitilat 1/2016)