Artikkelit

Helsingin Vallila nousee usein esiin erilaisten kaupunkitapahtumien myötä tai vaikka pienistä persoonallisista kahviloista puhuttaessa. Kaupunginosan konepaja- ja tehdashistoria on vaihtunut nuorekkaaseen urbaanielämään, mutta myös vahvaan bisneselämään.

Konepajan alue sijaitsee Vallilassa, Pasilan ja Alppilan vieressä. Siellä valmistettiin nimensä mukaisesti VR:n vetureita ja vaunuja lähes sadan vuoden ajan vuosina 1902 – 2001. Vanhat punatiiliset tehdasrakennukset rakennettiin jo heti toiminnan alkuaikoina. Ne suunnitteli silloisen Rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granlund. Hän on suunnitellut aikanaan myös monia puisia rautatieasemia ja esimerkiksi Helsingin Ravintola Kappelin lasipaviljongit vuonna 1891.

Kirpputoria ja isoa bisnestä

Vallilan makasiineihin on auennut monia eri palveluita tuottava Konepajan Bruno. Sen myötä myös kirpparikävijät ovat löytäneet tiensä takaisin alueelle. Ennen Brunoa kirpputori Valtteri ehti kerätä hyvää mainetta makasiineissa vuosia, kunnes sen tilat kunnostettiin Amer Sports Oyj:n pääkonttorille. Konepajan Bruno on myös urbaani kesäparatiisi, jossa on tarjolla ruokaa, juomaa, musiikkia ja terassielämää. Eri teemoja ja tapahtumia on ympäri vuoden joogasta diskoihin ja taide-esityksiin. Historiallinen ja samalla urbaani alue on omiaan kaikkeen luovaan toimintaan.

Elävä kaupunginosa arkena ja viikonloppuina

Konepajan henki on yhdistää ihmisiä ja eri toimintoja niin, että se tuo kaupunginosaan lisää eloa ja vetovoimaa. Alueen Aleksis Kiven kadun puoleiselle reunalle on jo vuosia rakennettu alkuperäisen miljöön henkisiä kerrostaloja, jotka ovat kaikki pian valmiita. Korttelin Teollisuuskadun puoleisella reunalla on vielä vanhoja halleja, joissa on media-alan yrityksiä, teollisuusyrityksiä ja esimerkiksi katsastusasema. Nyt Sturenkadun varteen aletaan rakentaa Fredriksberg-nimistä toimitilaa useiden yritysten käyttöön. Rakennuksen katutasoon on suunniteltu liiketilaa.

Trendikäs kasvukeskus yrityksille

Vallila on mielletty jo vuosia urbaanien kantakaupunkilaisten kotikulmiksi. Konepajan kortteli jatkaa samassa hengessä, mutta keskittää palveluja ja toimintoja niin, että ne ovat tiiviissä paketissa koko kaupungin tavoitettavissa.

- Fredriksberg tuo alueelle satoja työpaikkoja, joten voi jo sanoa, että Konepaja vilkastuu aivan toisenlaiseksi myös arkipäivisin. Nythän siellä on jo paljon elämää, mutta jo rakennuksena Fredriksberg tuo sinne selkeyttä ja vahvistaa alueen hyvää imagoa. Uuden rakennuksen myötä korttelille muodostuu myös varsin urbaani sisäpiha, NCC Property Developmentin toimitusjohtaja Mika Soini sanoo.

Uudet asuintalot noudattavat ilmeeltään punatiilistä ympäristöä, mutta miltä uusi toimistotalo tulee näyttämään?

- Kaupunki on määritellyt kaavassa Konepajan alueen ilmeen tarkoin. Sitä myös uudisrakennukset noudattavat ja istuvat siksi täydellisesti punatiiliseen ilmeeseen alkuperäisen hengen säilyttäen, näin siis myös Fredriksberg. Rakennuskokonaisuudesta tulee Sturenkadun suuntainen ja sen läpi tulee leveä jalankulkuväylä Sturenkadulta korttelin sisäalueelle uudelle Konepajankujalle, Soini kuvailee.

Fredriksbergin kokonaisuuden on suunnitellut SARC Arkkitehtien arkkitehti Antti-Matti Siikala:

- Valtaosa haluaa tänä päivänä monitilatoimiston. Fredriksbergissä monitilatoimiston mahdollistavia tiloja voidaan rakentaa kaupunkimiljööseen lähelle keskustaa, josta ne puuttuvat.

Fredriksberg valmistuu vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen pyritään aloittamaan tänä vuonna, jolloin ensimmäiset yritykset pääsisivät muuttamaan vuoden 2017 lopussa.

Miten Konepajan löytää?

Raitiovaunu- ja bussipysäkit ympäröivät Konepajan korttelin joka suunnalta. Korttelia ympäröivillä pysäkeillä pysähtyvät bussit 23N, 50, 51, 58, 58B, 59, 70T, 638 ja 640 sekä raitiovaunut 1, 1A ja 9. Sörnäisten metroasema on noin kilometrin päässä, samoin Pasilan asema. Autolla pääsee suuremmista väylistä sujuvimmin Itäväylälle sekä Lahden- ja Tuusulanväylille. Kantakaupungissa tietysti pyöräillään mielellään ja Fredriksbergiin tulee satoja katettuja pyöräpaikkoja sekä henkilökunnalle sosiaalitiloja. Jos Hämeentie aikanaan suljetaan yksityisautoilulta, Vallilasta pyöräilee entistä nopeammin keskustaan.

Nelly Haapalainen

(Julkaistu lehdessä Vapaat Toimitilat 5B/2016)