Artikkelit

Ostovoiman määrä määrittelee pitkällä aikavälillä tarvittavan liiketilan määrän. Suomen viime vuosien, pian vuosikymmenen jatkunut kasvun pysähtyneisyys on merkinnyt myös ostovoiman pysymistä ennallaan. Vaikka tämä onkin kokonaiskuva tarkasteltaessa koko maata, on kehitys eri puolilla maata hyvin epätasainen.

Koska ihmisten siirtyminen paikasta toiseen merkitsee myös ostovoiman siirtymistä, ovat pääkaupunkiseutu ja muut kasvavat alueet saaneet lisää ostovoimaa ja taantuvat paikkakunnat vastaavasti menettäneet sitä. Tämä kehitys näkyy myös kaupan alan investointien suuntautumisessa. Helsingissä rakennetaan kahtakin suurta uutta kauppakeskusta, Iso Omenan laajennuksen ensimmäinen vaihe valmistui juuri ja myös muualla harkitaan uusia tai laajennusinvestointeja. Kaupan kilpailu tulee siis myös Helsingin metropolialueella pysymään kovana ja heikommat tai uudistumiskyvyiltään hitaammat yritykset tulevat olemaan vaikeuksissa. Merkittävin viime aikojen esimerkki on Anttila-tavaratalojen konkurssi ja vastakkainen esimerkki Tokmannien hyvä menestyminen ja yhtiön kannattavuuden paraneminen. Stockmannin vaikeudet taas ovat yleisesti tunnettuja, mikä näkyy Oulun tavaratalon sulkemisena sekä vetäytymisenä kokonaan Venäjän markkinoilta. Ymmärrettävää on, että Venäjän talouden nykyinen huono tilanne yhdessä talouspakotteiden ja vastapakotteiden kanssa väistämättä heijastuu myös kaupan menestymismahdollisuuksiin. Toisaalta 140 miljoonan asukkaan markkinoiden olemassaolo naapurimassa on aina varteen otettava tekijä ja kärsivällinen suhtautuminen nykyisiin ongelmiin merkitsee todennäköistä menestymistä, kun maan talous taas alkaa, kuten ennen pitkää tulee tapahtumaan, kasvaa.

Kaupan tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat tietysti muutkin tekijät kuin ostovoiman määrä. Liiketilojen aukioloaikojen vapauttaminen vuoden alussa on tämänhetkisten tietojen mukaan siirtänyt ostokysyntää pienemmistä kaupoista suurempiin. Kun aikaisemmin ajateltiin, että pienempien kauppojen säilymistä tulisi turvata myös säätelyllä, nykyinen ajatus lähtee markkinoiden vapaan toiminnan sallimisesta, mitä sinänsä voi pitää tavoitteena myös laajemmin. Ongelmissa ovat ennen kaikkea pienemmillä paikkakunnilla olevat myymälät, jotka jo nyt ovat painiskelleet voitollisuuden rajoilla. On odotettavissa, että pienten kauppojen sulkemiset jatkuvat ja palvelutarjonta ainakin maaseudulla ja muuttotappiopaikkakunnilla vähenee. Palvelujen köyhtyminen taas lisää ihmisten muuttohalukkuuden kasvamista, mikä entisestään voimistaa negatiivista kierrettä.

Toisaalta muutokset kasvattavat kiinnostusta uusien suurten yksiköiden rakentamiseen ja olemassa olevien laajentamiseen sinne, mihin muuttoliike suuntautuu.

Verkkokaupan kasvu tulee jatkumaan ja suuntautumaan entistä enemmän myös päivittäishyödykkeisiin. On valitettavaa, ettei Suomeen ole edelleenkään syntynyt kansainväliset mitat täyttäviä verkkokauppayrityksiä. Ruotsalaiset ovat tässä asiassa meitä huomattavasti edellä puhumattakaan kiinalaisista taikka amerikkalaisista yrityksistä. Ei tarvita suuria ennustajanlahjoja, jos arvaa, että tämä kauppamuoto jatkaa kasvuaan ja haastaa yhä useammin perinteiset, paikkaan perustuvat kaupat. Koska kehitystä ei voi pysäyttää, on toivottavaa, että suomalaiset yritykset kykenevät kehittämään verkkopalvelujaan kilpailukykyisesti, sillä joka tapauksessa kotimaisuudella on tietty arvonsa vaikka kansainvälisten yritysten tuloon pitääkin suhtautua myönteisesti.

Turismi Suomeen näkyy myös katukuvassa. Kiinalaisia ja muualta Kauko-Idästä tulevia turisteja on kaduilla yhä enemmän. Paitsi että tämä kasvattaa olemassa olevien kauppojen myyntiä, myös kiinalaisten omistamia kaupan alan yrityksiä syntyy yhä enemmän. Uusimpiin kuuluu Helsingin Fabianinkadulle avattu poikkeuksellisen suurikokoinen luxus- ja erikoistuotteiden myymälä, joka ennakoi sitä tapaa, jolla kiinalaiset kauppayrittäjät Suomeen tulevat. Mikäli turismin kasvu jatkuu, tulee myös kiinalaisten osuus myymälöistä kasvamaan. Kun tiedetään kiinalaisten kaupallinen taitavuus, tulevat monet suomalaiset yrittäjät kohtaamaan merkittäviä uusia haasteita.

Matti Ahrelma
MRICS, Head of CB
Newsec Advice Oy

(Julkaistu lehdessä Vapaat Toimitilat 6/2016)